Tulin juuri Hipposhallilta 5000 metrin av-testistä. Tuntui hyvältä kun sai ihan luvan kanssa nuorten tyttöjen kanssa juosta 😉 Kello ei tosin näyttänyt maalissa vielä hääppöseltä (17.34), mutta onhan se reilu minuutti pois marraskuun ajasta (18.52). Viikonlopulta oli myös aika kova setti alla, kun käytiin lauantaina Peurungassa (hiihtoa 7h) ja vedettiin sunnuntaina sovellettu kotirataultra (juoksua 42km). Hipposhallin radan kanssa alan olla sinut, vaikka jyrkät kaarteet vielä hieman ahistaa. Ehkä kolmas kerta sitten jossain vaiheessa toden sanoo.
Olen tässä talven mittaan kommentoinut eri tahojen toimintalinjoja, joten jatketaan nyt sitten samaa rataa. Tsekkasin tässä muutaman päivän aikana tärkeimmät suunnistussatsareiden blogit ja ne näyttävät (Ikosen Pasia lukuunottamatta) varsin synkiltä. Useimmilla on joko päivityskatkoja tai sitten blogit muistuttavat treenipäiväkirjojen sijasta lähinnä telakkatukilistoilta. Janikin tuumaili, että nytkö se ratasatsaus alkaa jo näkyä vaivoina.
Totuuden nimissä on sanottava, että jos suunnistaja hinkkaa 2-3 kertaa viikossa rataa kovaa tai vieläkin kovempaa ilman, että alla on >100km juoksuviikkoja tai >200km hiihtoviikkoja niin vähemmästäkinhän sitä hajoaa. Varsinkin jos savet on syömättä.
Vierumäkeen on nyt kolme päivää aikaa ja siellähän on ohjelmassa 24x5km vapaata. Hakkarissa olin vielä joukkueemme statisteja, mutta nyt uskon jo nousseeni kantavaksi voimaksi. On tuo pitkän matkan hiihto kuitenkin jo sen verran tikissä 😉
Olen käynyt nyt tänä talvena kahdesti radalla. Vierumäen jälkeen alan paukuttaa sekä rataa että tietä. Nähdäänpä niillä tai hisukisoissa!
t. Marko
