Kesän kisakausi on nyt loppusuoralla kun Jukola enää jäljellä ennen syksyn EM-kisoja ja muita karkeloita. Ylläksen SM-kisoista haimme Suomen mestaruuden majakka ja perävaunu-taktiikalla. Mikko pystyi rimpuilemaan köyden päässä 23 tuntia kunnes tuli niin isoa alamäkeä eteen että kypärää olisi jo tarvinnut. Suunnistetuksi matkaksi Ylläksellä kertyi noin 120 km vuorokauteen eli jos Otepäässä viimeinenkin tunti menisi vielä urheillen niin alkaisi jo kymppisakin sijoitukset olla mahdollisia.
Pyhän Nutsilla juoksin eheän maratonin 4.11 aikaan vaikka puolessa välissä hetkellinen hyytelö iskikin. Tuntureihin lyödessä tehoja ei löydy mutta sellasta tasasta vääntöä pystyy ylläpitämään lyhemmilläkin matkoilla. Pyhällä juoksin kaikki alle 20 asteen nousukulmalla olleet mäet päälle asti ja viimeiseenkin jyrkimpään kurotukseen pystyin vielä tunkkaamaan ihan mallikkaasti. Toki Pallas-Ylläksen satku ja Tunturisuunnistuksen tapaiset pitkät kisat on jo valmistaneet tulevaan. Kiva olla kunnossa ja kilpailla miel… melkein päivittäin 🙂
Kesän ultrissa olen kokeillut uusia tankkaustaktiikoita. Ylläksen SM-kisat vedin nyt ekaa kertaa ilman juomapulloa eli pelkällä mukilla. Lapin kaltaisissa maastoissa kuksa toimii hyvin mutta esimerkiksi Virossa saattaa olla että palaan ns. ”pakolliseen” juomapulloon kun vesistöjä ei välttämättä samalla tapaa ole tarjolla. Tunturisuunnistuksessa 2x4h meni ilman lisävarusteita muutama kerran kouralla purosta vettä napaten ja mustikoita ylämäistä viispiikkisellä haravoiden. Se ultimaattinen tavoite jossa varusteiden määrä lähestyy nollaa on roksuissa ehkä saavutettavissa mutta Nutseissa pakollinen lista on jo niin pitkäksi luisunut että sääntöjä pitää rikkoa jos siellä vapautta haluaa.
Lapin mestaruussprintistä hain Nutsista hyytyneillä jaloilla hopeaa Taivaisen Empun jälkeen ja taashan sitä saatiin torikokous aikaiseksi Hiltusen hylsystä kuin Suunnistusliigan kärkiletkasta konsanaan. Suomessa sprintissä edelleenkin pudotellaan lahjakkaita junnuja pois lajista ja tehdään huipuista arvokisojen näkökulmasta munattomia ihan vaan sen vuoksi ettei järjestäjä viitsi nauhoittaa. Alpilaisilla ei välttämättä nauhaan olisi varaakaan mutta Ikaalisten Kylpylästä sentään luulis löytyvän jonkinlaista pätkää. Suoraan sanoen voisi sanoa, ettei mitään ole vuosikymmenessä opittu. Sensijaan että lehteen ja muihin medioihin saataisiin hieno juttu miten suunnistuksessa nopein voitti niin saadaankin pitkät jaarittelut miksi nysvä voittikin.
Jukolaan lähdemme Pohjantähden retrojoukkueella eli pääsen taas avaamaan pitkästä aikaa. Varasimme Jukolaan myös myyntipisteen joten Huippusuunnistuskoulua ja testejä on ainakin nopeimmille tarjolla. Mikko on myös nyt latonut Lapin viimeisiä tunnelipisteitä kartalle siihen tahtiin, että Jukolassa on senkin osalta ensi-iltaa luvassa. Suomen puolustus on viritetty niin että joukot liikkuu nopeasti lännestä itään eikä sitä voi katkaista kuin äärimmäisellä ylivoimalla jos silläkään. Jossei vastustaja löydä keinoa tunneleihin ujuttautumiseen nopeasti hoitaa talvi kyllä tehtävänsä.
