Kuusysi

Olympiavoittajan kanssa jopoilemassa.

Musti otti omansa ja näin ollen liittyi Mäntyrannan ja Teurajärven jatkoksi tornionjokilaaksolaisiin hiihdon olympiavoittajiin. Saattaa mennä taas hetki ennenkuin seuraava mestari täältä Meän perältä saadaan podiumille, joten ISOT onnittelut Mustille uroteosta! Onnittelut myös muille hiihtäjille Sotsin mitalitavoitteen täyttämisestä!

Itselleni ei irronnut paikkaa Sotsiin, joten jouduin tyytymään ponsilaisten masinoimaan varjokilometrikisaan. Kisan ideana oli siis juosta viikon aikana niin paljon kilometrejä kuin pystyy ja Kairojen maillahan tämä juoksuksi käsitettävä harrastustoiminta tapahtuu alle 4 min/km-vauhdilla.

Valmistauduin kisaan etsimällä optimaalisia olosuhteita eli oikeaa viikkoa ja oikeaa paikkaa. Raviradoilta etsinnässä olleet paikat olivat joko liian hiekkasia tai ruuhkaisia, joten päädyin lopulta kotiovelle ja Jokisuun tielle. Tien ongelmana olivat lumisuus ja liukkaus, joten nastareita piti muutamana päivänä ulkoiluttaa lenkkareiden sijaan, jotta nelosen alle meni. Myös lentävät kaksminuuttiset tuli kuvioihin mukaan vetosarjojen päätteeksi, kun joka päivä ei kymmentä tonnia suoraan pystynyt pistelemään.

Lopputuloksena kellotin 69 x 1000 m, joka koostui lähinnä Pohjantähden aikaisista legendaarisista 15 x 1000 m treeneistä. Kelterin tasolle en sen sijaan vielä kyennyt, kun yhtenäkään päivänä ei 25 x 1000 m puhjennut. Toisaalta Kelteri ei ole enää moneen vuoteen alittanut neljän minuutin maagista rajaa edes mondolla, joten ihan hyväkin varmaan ettei tuota tullut koitettua.

t. Roger B.

P.S. Kuukkeli käynnisti lukijakilapilun, jossa myös ollaan Mustin kanssa poseeraamassa. Onkohan kuvassa myös seuraava maastohiihdon päävalmentaja?