SM-keskimatka meni hyvin, vaikken A-finaaliin vielä päässytkään. Karsinnan kutosrastilla olin hyvässä vauhdissa parikymmentä sekkaa Thierryä perässä, jonka jälkeen tein ison samaistusvirheen ja taistelu oli ohi. Samaistusvirheet ovat nykyään lähes ainoita tyyppivirheitäni päiväsuunnistuksessa. Kaksi samanlaista kohdetta sakkaa pakan, jos niiden jälkeisetkin kohteet ovat vielä samanlaisia. Samaistusongelmat ratkeaa joko tarkemmalla suuntalinjan pitämisellä (tiedät mistä suunnasta tulet ja pidät sen) tai maaston lukemisella molemmilta puolilta (siis oikealta ja vasemmalta, ei pelkästään edestä).
B-finaaliin startatessa koin pitkästä aikaa syvää palautuneisuutta aamun karsinnasta. Tätä ei olekaan tapahtunut viimeiseen 7 vuoteen. Olikin ilo lähtä päästelemään Sammalistoon, kun viereltä starttasi muitakin tarkan suunnistuksen taitajia. Ykkösen koodi (Pohjantähden paita) napsahti kohilleen HS:n Tapio Haarlaan menoa seuraten. Kolmoselle meinasimme koukata, jonka jälkeen puikkoihin asettuikin KR:n Timo Mähönen. Neloselle ja ysille tein hieman eri reitinvalintaa, mutta muuten olin letkamme menoon tyytyväinen. Yksi aalto päästeli B-finaalissa vielä meitäkin kovempaa, joten lopputuloksenani oli 7. sija.
Nyt alkaakin sitten kesäkisakauden loppukiri eli jäljellä ovat SM-yö ja Vaarojen Maraton. Molempia koitoksia varten on valmistauduttava, joten seuraavat kaksi viikkoa kuluukin uuteen valoon totutellessa ja yöcuppeja kierrellessä. Rantalan Kallen dominanssia on nyt horjutettu. Mynämäeltä punamusta lähtee itkien kotia.
t. Valopää
