DNF.
Jyväskylän ja Ikaalisen SM-kisat on nyt takana ja sen suurempaa kerrottavaa ei niistä jälkipolville jäänyt. 24 tunnin kisassa jouduimme keskeyttämään 13 tunnin kohdalla kun Tuomaan jalat hiertyivät sellaiselle asteelle, ettei menoa pystytty enää jatkamaan vaikka voittovauhdissa vielä hyvin oltiin. Vuorokauden kisat vaativat kokemusta ja joustavaa kroppaa eikä ensikertalaisilla yleensä näissä geimeissä juhlita.
Juna koossa.
Keskeyttämiseen päätynyt suoritus oli kuitenkin monilta osin onnistunut, sillä löysimme systeemiimme pari keskeistä uutta ja toimivaa ratkaisua. Mikon vetämiseen hyväksi havaittu vetoköysi lienee Saariselällä tarpeen ja kantamusten painon vähentäminen yhteen juomavyöhön auttaa myös omaa jaksamistani. Saariselän yö voidaan myös vetää ehkä kahdella tikalla, jos reitti vain siihen antaa myöten. Joka tapauksessa lähdemme Selälle vain kahdestaan Mikon kanssa, jottei mitään yllätyksiä pääse sattumaan.
Ikaalisissa puolestaan keskimatkan SM-kisat sujuivat lähinnä rogainingista saaduilla tönköillä jaloilla muiden peesejä katsellen. Karsinnassa tein vielä suhtkoht hyvän suunnistuksen, mutta finaalissa ei jalkojen lisäksi myöskään pääkään enää toiminut. Väinänvuoren maasto oli kuitenkin huikea kokemus, sillä harvoin sitä pääsee suunnistamaan yhteen eteläisen Suomen vaikeimpaan maastoon.
Tulevat viikot ennen Jukolaa menevät Kemin urheilukoulun, Meri-Lapin Suunnistuscupin ja Syötesuunnistuksen merkeissä. Pitkää yötä pukkaa, joten aattelin vaan vetää satasen vetoja niin pysyy paremmin letkoissa/letkuissa.
t. Tahko
