1.4.2009

Heippodei! Highsukausi on nyt näiltä lumilta paketissa. Talven aikana minulle valkeni uudet mahdollisuudet maajoukkueuraan. Luin Pohjolan Sanomista suurten idoleideni Olli-Markus Taivaisen ja Hannu-Pekka Pukeman kisaraportteja. Molemmat miehethän tunkeutuvat tänä vuonna (kenties ainokaisina) niiden harvojen valittujen joukkoon, jotka kykenevät Suomen Top 50-listalle sekä metsässä että lumella. Maajoukkuetakinkin pojat ovat jostain onnistuneet hommaamaan.

 

Totuushan on, että minussa on potentiaalia. Allaolevasta suorituskykyprofiilista näkee, että Suomen kärki ei ole enää kaukana highsussakaan. Pari kuukautta pitempi sesonki niin sitähän olis jo ens kauden ryhmävalintaspekulaatioissa mukana. Sen verran huimaa on ollut vauhdin kehitys. Täytyy kesän aikana yrittää vielä nyysiä jostain maajoukkuetekstiilejä, jotta saisi nuo ns. vanhat näytötkin kohilleen.

 

No jos kuitenkin totta puhutaan näin highsun kannalta niin kolmen Koon hoitosuosituksessa olen jo edennyt toiseen vaiheeseen. Kartta on hallussa, mutta kunto ja kalusto vielä tökkii. Kunnon laitan kesällä mallilleen aloittamalla hiihtolenkkeilyn jo ennen Ensilumen Rastiviikkoa. Ylläksellä tänä vuonna eka hiihtolenkki sattui nimittäin olemaan numerolappu rinnassa. Olinhan toki käynyt kädellä koittamassa Ounasvaaran ensilumen latua, mutta niin jäätävän kovakasvoisia oli paikallisen urheiluakatemian hightäjät ladulla, etten rinnalle uskaltautunut.

 

Rullaluistimilla vois vetää kaikkiin alkukesän kisoihin ja ostaa sit Marwet alennusmyynnistä ennen sadekelejä ja syksyn ässämmiä. Pysyy muutenkin hyvässä kunnossa, kun wassuttelee Keminmaalta vaikka Kalajoen kansallisiin parissa päivässä. Hisuspeden sivuilta tsuumailen vinkkejä treeneihin ja myös kansainväliseksi kehittynyttä KaTa-leireilyä suosin avautuvien mahdollisuuksien mukaan. Kesän pääkisana olen ympyröinyt pyöräsuunnistus-SM:t Mäntyvaarassa niin pysyy noi karttamerkitkin hallussa. Puskaradiosta kuulin jo, että Mikkelin raviradan pippalot ois jäämässä toiseksi näissä valtakunnallisderbyä hipovissa ravikeskusten suunnistusmittelöissä.

 

Jottei maajoukkueuraa joutuisi siirtämään ihan hamaan tulevaisuuteen aion panostaa jatkossa myös kalustoon. Täystuunatut vehkeet olisi paikallaan, koska tällä hetkellä systemaattisinta virhettä paukutan nimenomaan kolmannen koon kohdalla. Yleensä en omista, ehdi, jaksa, ymmärrä, osaa, taida tai tiedä mitä ja mitkä kapulat alle laittais, kun lumi saattaa olla säästä riippuen nuoskaa, höttöä, liippaantunutta tai muuten vain uutta tai kulunutta. Huonolla kelillä tulee keskeytyksiä ja hyvistä letkoistakin joutuu jäämään, kun muut karkaa alamäissä.

 

Olen nyt aloittanutkin huoltosuunnitelman teon ja palkannut Urpalaisen veljekset koko kesäksi hommiin. Ramsaun liput varailin jo netistä ja Saariselälläkin menee varmaan enslumi suksitestauksia tehdessä. Hiihtoliittoon soitin Jarille ja koitin lobata mustan pekan korttia FIS:n ensilumen sileälle. Sano, että paalua pitäs laittaa kehiin jotta irtoais. No, pääsin mukaan tai en niin ainakin Ylläkselle tuun sitten tyhjentään palkintopöydät wanna-be-kovakuntoisten-highsu-maajoukkuemiesten nenän edestä. Tältä kaudeltahan pää on jo avattu, kun Iistäkin irtosi G-pipo!

 

t. Highsu-Rankikärki 2010 (tai ainaki yhtä hyvä ku Ski-O-Super Star)

 

P.S. Jätän tänä vuonna Lapponian väliin, kun Billnäsistä ja Raseborgin kisoistakin löytyy lunta. Toivottavasti on tarpeeksi leveät viitotukset koolle, jotta mahtuu Peltosilla vetään. Tai pistää sit tasuria.