Esimerkillistä toimintaa.
Enslumen Rastiviikko suunnistettiin onnistuneesti maaliin Ylläksellä, kun luntakin sitten vihdoin ja viimein tuli. Yksi ihmishenkikin saatiin pelastettua ripeän toiminnan ansiosta. Kiitokset Kolarin SPR:lle, Äkäslompolon VPK:lle, Y1:n ensivasteelle ja Kittilän ambulanssille sekä erityisesti Määtän Kimmolle ja muille nopean toiminnan joukoille ladun varressa! Tästä on hyvä jatkaa järjestelykoneiston vankistamista kohti ensi vuoden maailmancupin avausta Iso-Ylläksellä 27.11. – 6.12.2015.
Ylivoimaa.
Enslumen tuloslistaa silmäillessä yksi on ylitse muiden, sillä Staffanille ei näytä nyt muut suomalaismiehet pystyvän mitään. Yli viiden minuutin voittomarginaali on harvinaista herkkua kauden avauksessa eikä ero mielestäni selity pelkästään poikkeuksellisen haastavalla urastollakaan. Toki Velua ja muuta rataryhmää saa kiittää hankalan uraston luonnista, joka erotteli tälläkin kertaa jyvät akanoista.
Suomi – Norja -maaottelu.
Enslumen kisojen välissä liitto jalkautui myös Tervalan Mikan suulla analysoimaan hiihtosuunnistuksen muuttuneita haasteita harjoittelun näkökulmasta. Näyttäs siltä, että hisupuolella on löydetty suomalaisen valmennuksen malli, vaikka materiaaleissa vielä haikaillaankin yhden selkeän linjan perään. On kuitenkin mielenkiintoista ensi kertaa nähdä selkeä rajanveto norjalaiseen systeemiin, jota Olympiakomiteat yms. kopiokoneet yrittävät kentälle niin väkisin pukata.
Hisun muuttuneista haasteista konkreettisin tilastollinen havainto on risteysten määrän kolminkertaistuminen viimeisen 20 vuoden aikana. Risteys tulee nyt siis vastaan joka 60. metri. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnistusteknisesti sitä, että kartanluvun merkitys on lisääntynyt reitinvalinnan kustannuksella.
Asiantuntijat ovat oikeassa (kunnes ne kumotaan).
Vaikka risteysten määrä on triplaantunut niin se ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että suunnistustaito olisi hiihtosuunnistussuoritusta rajaavin tekijä. Esimerkiksi Staffanin osalta voidaan vielä olla tilanteessa, jossa tuokin risteysmäärä on vielä kevyttä viheltelyä. Keräämällä tarkempaa tietoa hisumaajoukkueen reservialueesta päästäisiin paremmin jyvälle siitä kuinka paljon puhtaassa hiihtovauhdissa olisi vielä varaa, kun kaikki pummit ja hidastelut on viitoitetulla reitillä suorituksesta eliminoitu.
Liiton materiaaleista löytyi yksi kalvo, jossa selkeästi määritellään lajianalyyttisesti vaadittavat ominaisuudet hiihtosuunnistuksessa. Listaan ne tähän vielä, jotta voitte urheilija-analyyttisesti verrata niitä omaan tasoonne:
– VO2 max 70 – 80 ml / kg / min
– Anaerk 60 – 70ml / kg / min
– Penkkipunnerrus omapaino x 10 – 15 toistoa
– Istumaannousu 200 toistoa / 5 min
– Oman kehon hallinta, tasapaino, koordinaatio –> 3min/km urastolla
– 250 taitoharjoitusta / v (ns. Hasse-taso)
Taidan lähtä salille.
t. Kilpailunjohtaja
P.S. Kesämaajoukkueen reservialue näyttäs nyt olevan about 10 min/km 😉
P.S.2. Ja Kaukametsäläiset Sihvosineen ja Uljaineen saa suksia vittuun Jukola-nimen omimisineen. Lumi-Jukola kuuluu hiihtosuunnistukselle!
