Syksyn kisakausi startattiin roksu-SM:lla ja Barents Gameseilla. Ihan ei viikossa ehtinyt vuorokauden rykäyksestä toipua vaan Murmanskissa oli tyydyttävä vain kahteen himmeämpään mitaliin 🙂 Lauantain pitkällä lue keskarilla lue sprintissä voitto olis irronnut reilullakin erolla, mutta kun järjestäjät oli saaneet yhden rastin väärään paikkaan niin kisa meni sitten jo kasirastilta poikki. Tiedoksi venäläisille, että sellanen teknologia kuin GPS on keksitty ja Glonassillakin tultas.
Barents Gamesien tila on vakaa mutta kriittinen. Urheilijoita viisumianomushässäkän läpi saatiin kisoihin noin 600 eli sinällään pelit lepää hyvällä pohjalla. Huippu-urheilun suhteen pistelaskusta luopuminen on kuitenkin kuolinisku. Mitä järkeä on kisoissa, joissa joukkueet eivät kilpaile keskenään eri lajeissa ja maat kokonaiskisassa? Käydään vaan jotain sosiaalieventtejä kisailun lomassa. Haloo Barents Sports Committee!
Onneksi suunnistuksessa asiat on mallillaan ja laskemme edelleenkin pisteet. Ruotsi voitti Norjan ja Suomen vain hiuksen hienolla erolla Venäjän jäädessä taas kauas taakse. Liekö tulokseemme vaikuttanut sprinttiasenne, jossa voittoajat huitelikin 25 minuutin nurkilla. Itse vedin safetyllä molemmat kisat kun vaalean vihreetä kartassa ihan riittävästi oli ja toisaalta pohja-aineistotkin näytti vielä hieman pettävän.
Yläneen SM-roksussa oli taas tutuksi muodostunut kuvio eli Mikko jaksaa sen puoli vuorokautta sitkistellä ja sen jälkeen otetaan joko pitempää tai lyhempää unta. Tällä kertaa löysimme luontokuvaajan kopin maastosta joten yöunet lämmitetyssä majapaikassa oli tavallista pitemmät. Kantamukset sensijaan ovat taas lisääntyneet, kun Mikko syö entistä enemmän matkalla ja vaatettakin näin syksyllä kuulemma pitää olla.
SM-roksutkin näyttää menneen Kaajan ja kumppaneiden tutuksi tekemään linjaan, jossa uusia kisaajia houkutellaan mahdollisimman helpoilla radoilla. Rastit ovat niemien nokissa ja urien risteyksissä ja jossei niihin oo saatu niin sitten vähintään joku pellonkulma on 50-100 metriä rastista, josta voi sitten helposti käydä lipun kumpareen päällä leimaamassa kun vieläpä joka suunnasta näkyykin. Mielestäni tuo roksulinjaus antaa vain ultrajuoksijoille riittävää suunnistushaastetta. Jos SM-kisoihin halutaan muitakin suunnistajia niin ajankohtaa aikaisemmaksi ja rasteille haastetta.
Syksyn kisakalenterin jatko on epäselvä sillä messuja ja muita markkinakinkereitä on aikalailla. Suunnan Syysroksu on ohjelmassa ilman kantamuksia ja Terva Trail menee todennäköisesti järkkärivuorossa. Jos Vaarojen Maratonikin jää väliin niin sitten täytyy vain taputella kisakausi jo tässä vaiheessa. Katsotaan nyt kuitenkin, josko vielä jotain ilmaantus. Kisaaminen tuntuu helpolta oli sitten varustetta tai ei.
