Etsikkoaika

Minna teki sen! Meni ja otti omalla ihanalla tyylillään Vuoden Urheilijan tittelin ensimmäistä kertaa suunnistukselle. On hienoa, että lajistamme löytyy esikuvia, jotka osaavat ottaa kaiken ilon irti silloin, kun siihen on aihetta. Jos muut lajit vetää hernettä nenään niin antaa vetää. Harmittaahan se pitääkin, kun kilpailussa jää toiseksi (tai jopa kovin kauas kärjestä).

Nyt on siis suunnistuksen etsikkoaika kuten Mikakin toteaa. Lähikuukausina mitataan lajimme kyky ottaa uusia, innokkaita suunnistuskokelaita vastaan iltarasteilla, suunnistuskouluissa, starttikursseilla ja muilla metsän turuilla ja toreilla. Rastilippua vaan rohkeasti salkoon. Näytetään muillekin, että kyllä meidän metsiin mahtuu!

Minnan meininkiä katsellessa ja Mikan kirjoitustakin lukiessa olen vakuuttunut, että lajimme huippu-urheiluna menee nyt myös todenteolla eteenpäin. Huippu-urheilulla tarkoitan tässä yhteydessä huippu-urheilijoita ja heihin kohdistuvaa huomiota. Suunnistajathan on jo pitkään olleet kovan luokan tekijöitä kunnoltaan ja suoritustaidoiltaan. Vähättelyyn ja itsensä aliarvioimiseen olemme kuitenkin monesti sortuneet etenkin siitä syystä, ettei lajiamme ole kovin helppo seurata yleisön silmin. On vaikea fanittaa, jos ei tiedä tarkalleen mitä tapahtuu ja ketä fanittaa.

Lajimme seurantaan liittyviin ongelmiin kiinnittäisinkin nyt seuraavana huomiota. Olemme kehittyneet valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana huippu-urheiluna pääosin kahdesta syystä. Suunnistuskisojen seurattavuus tv-urheiluna on lisääntynyt samalla kun lähetysten ja tapahtumien laatu on parantunut. Tv-urheilun lisääntymiseen ovat johtaneet pitkäaikaiset sopimukset Urheilukanavan ja Ylen kanssa. Laadun paranemisesta puolestaan ovat vastanneet gps-onlineseurannan kehittyminen sekä uusien, yleisöystävällisten kilpailumuotojen (mm. sprintti, yhteislähdöt ja takaa-ajot) mukaantulo perinteisen metsäsuunnistuksen rinnalle.

Valtavirrasta poiketen itselläni on kuitenkin sellainen näkemys, ettei lajimme kisapaikoille jatkossakaan isoa suunnistajien ulkopuolista yleisöryntäystä tule. Sensijaan lajimme kehittyy suuntaan, jossa jokainen lajista kiinnostunut katsoja voi ilmaiseksi seurata ja jakaa suunnistustapahtumista saamiaan kokemuksia kotikoneensa äärestä netissä. Tämän kohderyhmän (eli kaikki alle 70-vuotiaat) nappaaminen tiiviisti otteeseen johtaa mm. vedonlyönnin vakiintumiseen lajissamme, sponsoreiden ja muun taloudellisen tuen lisääntymiseen sekä lopulta megatrendin tavoin etenevään buumiin, jossa kaikki haluavat suunnistaa (ilon ja itsensä takia).

Jotta edellämainittu toteutuisi tarvitsemme lajiimme vielä seuraavat palikat:
1. Seurantatekniikoiden integroinnin (kisakuulutus, online-tulokset, gps-seuranta ja netti-tv)
2. Julkisesti jaettavan profiilitapahtumien kalenterin (yleisölle seurattavaksi tarkoitetut kisat)
3. Tiedotusvälineiden haltuunoton (facebook, tv-kanavat, sanomalehdet ja paikallisradiot)
4. Live-veikkauksen (integroidaan profiilitapahtumien seurantaan)
5. Viestiliigan (yksittäisten urheilijoiden sijasta seurat kilpailemaan toisiaan vastaan)

Jos kuulut edellämainittujen palikoiden tuottajiin niin tuota.

t. Marko

One Comment

  1. Uskon jopa voivani sanoa olevani samaa mieltä Markon kanssa tästä lauseesta ”Valtavirrasta poiketen itselläni on kuitenkin sellainen näkemys, ettei lajimme kisapaikoille jatkossakaan isoa suunnistajien ulkopuolista yleisöryntäystä tule.´´ Sekä lisäksi olen sitä mieltä että suunnistukseen sopii kaikenlaiset sovellukset jos ´´perinteinen´´tapa ei katoa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *